Oma näyttöopastus: Kruununhaka

Tänään oli meidän näyttöopastus Kruununhaassa. Harjottelin ja panikoin koko viikonlopun ja alkuviikon, mutta hyvin se sit loppujen lopuks meni. Näyttö alko aamukaheksalta Senaatintorilta, missä Aila alotti ensin kertomalla Tuomiokirkosta. Sen jälkeen oli mun vuoro, ja jännitti ihan hulluna……

Alotin toivottamalla kaikki tervetulleeks Helsinkiin, Senaatintorille, ja esittelin itseni ja kerroin että mistä tuun tänään puhumaan. Tähän kohtaan ois vielä voinut kertoa jotain yleismaailmallista, esimerkiks jotain tulevasta itsenäisyyspäivästä ja joulusta, ja Senaatintorille pian aukeavasta joulutorista.

Sen jälkeen aloin kertomaan Tuomiokirkosta:

20131204-170642.jpg

– in 1812 Alexander the first signed an edict, that Helsinki will be the capital of Finland
– in the same day he also approved a plan, where the square must be expanded, and a new lutheran church is built
– however, the building wasn’t started until 1830 and took two decades to complete and finally opened in 1852

Seuraavaksi arkkitehtuurista:

– most dominant building in neoclassic Senate square
– architect Carl Ludvig Engel, after his death Ernst Bernhard Lohrmann continued
– represents neo-classical art movement
– looks white, but is actually painted with three different shades of grey
– the cathedrals hands of the cross are equal length/greek cross shape
– the end triangles are supported by six Corinthian pillars
– on the outside wall, there a reliefs of the Christ and over the main entrance there’s “Jahve” (God) written in hebrew
– The 12 disciples on the roof form the world’s largest zinc sculpture collections
– sculptured by two german sculptors
– were put on the roof 1849
– the disciples all have different things on their hands, e.g.

– Matthias a butchers axe
– Philip an open book
– Bartholomew a knife (because he was skinned to death)
– Over the main entrance is Peter, holding the keys to heaven

– the simple style of the cathedral represents Engels vision of Lutheran Christianity
– was originally named the “Church of St. Nicholas”, until Finland gained independence in 1917
– admission is free
– was renovated in the late 1990s
– holds up to 1300 people
– The interior is very simplified and stripped off all ornaments, almost stark (karu)
–  inside also magnificent pipe organ
– inside also a crypt (entry on the rear side), usually used for exhibitions
– the cascading stone steps all around and leading up to the cathedral make for an excellent photo op, or a great place to take a breather!

Tuomiokirkolta johdatin ryhmän Helsingin yliopiston pääaulaan. Tässä kohtaa olin jo vähän rentoutunu, vaikka suu oli niin kuiva että oli ihan vaikee puhua, hahha.

20131204-170700.jpg

– perustettu vuonna 1640, suunnittelija C.L. Engel
1.Historian ensimmäinen vaihe ulottuu sen perustamisesta Ruotsin valtakunnan yliopistona 1640 Suomen sotaan 1808, jolloin Yliopisto perustettiin Kuninkaallisena Turun Akatemiana
2.Vuoden 1827 Turun palon jälkeen keisari Nikolai I määräsi silloisen Turun akatemian siirrettäväksi suurruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, jossa Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto aloitti seuraavana vuonna
– Helsingistä oli tarkoituksena tehdä näyteikkuna muuhun maahan, kuin muutkin eurooppalaiset kaupungit, johon yliopistokin kuului
3. Kolmas vaihe Suomen tasavallan yliopistona alkoi Suomen itsenäistyttyä 1917, ja vuonna 1919 nimi muutettiin Helsingin yliopistoksi

– Engel käytti Senaatintaloa (nyk. Valtioneuvoston linnaa) lähtökohtanaan yliopistorakennusta suunnitellessaan
– Linnan ja Yliopiston julkisivut pääpiirteissään samanlaiset, mikä tekee Senaatintorista symmetrisen
– molemmat rakennukset kolmikerroksisia ja pylväiden koristamia
– yksityiskohdissa kuitenkin eroja: Linna rikkaammin koristeltu + korinttilaiset pylväät, yliopisto pelkistetympi + joonialaiset pylväät
– joonialaisten pylväiden symbolinen merkitys oli korostaa sivistystä ja taiteita
– korostaakseen yliopiston kreikkalaisuutta Engel suunnitteli sen katolle tieteen ja taiteen suojelijan Apollonin patsaan, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu
– huomattavimmat tilat pääaula eli vestibyyli ja juhlasali
– kerroksia kannattelevat doorilaiset pylväät
– tilaa kiertää C.E. Sjöstrandin tekemä kreikkalaistyylinen Väinämöisen soitto -niminen korkokuvien sarja
– juhlasali tyyliltään roomalainen ja pylväät korinttilaisia
– juhlasaliin sijoitettu myös Turun akatemian juhlasalista pelastetut koristeelliset puuovet, jotka löytyvät salista tänäkin päivänä
– ovet ovat Turun Akatemiatalon arkkitehdin C. G. Gjörwellin suunnittelemat
-salia käytetään nykyään niin juhla-, konsertti- ja luentosalina

Sitten Kansallismuseo på svenska:

– Första universitets bibliotek för många hundra år, och efter ändrades på Nationalbiblioteket
– Blivit klokare av branden i Åbo beslutade man att placera biblioteket från universitet
-Finlands största och äldsta vetenskapliga bibliotek
-En av de största fristående institutionerna vid Helsingfors universitet
– ansvarar för lagring av den finska kulturarvet

– Bibliotekets huvudbyggnad är ritad 1836 av arkitekt C.L. Engel
– Rotundan är tillbyggnad av arkitekt Gustaf Nyström uppförd 1902-1906
– Det stora underjordiska utrymmet för samlingarna, den s.k. “Grottan”, togs i bruk 2001

– Universitetsbibliotekets huvudbyggnad är ett av de mest kända arkitektoniska minnesmärkena i tidig 1800-talsempire i Finland
– Utgångspunkten för planeringen var brandsäkerheten: universitetets huvudbyggnad står på en separat tomt, bibliotekstomten är omgärdad av en trädplantering och salarna och rummen har tegelslagna valv
– C.L. Engel kombinerade nyklassicistiska drag med hänvisningar till antikens värld
– pelarna och attikan ligger på exakt samma höjd som taket på universitetets huvudbyggnad
– Nationalbibliotekets tre salar bildar en i finsk arkitektur oöverträffad helhet, ett tempel inom universitetet tilllägnat vetenskapen
– bibliotekets tillbyggnad, Rotundan, är ett bokmagasin
– Rotundan har sex våningar ovan jorden
– Byggnaden Fabiania har fått sitt namn efter sin adress, Fabiansgatan
– Fabianias mittparti är uppfört 1844-46 för universitets institutioner för kemi och anatomi

– till bibliotekets äldsta material hör papyrystexter från det tredje århundradet före Kristus

– idag universitetsbiblioteket heter Kaisa-talo och det öppnade den tredje september 2012

… ja that’s it! Puhua oisin voinu vielä vähän kovemmalla äänellä ja jotkut asiat meni siinä jännityksessä vähän sekasin, mut kaiken kaikkiaan oon melko tyytyväinen. Ja tyytyväinen oon myös numeroon 😉 Kaikista onnellisin oon kuitenkin siitä, että NYT SE ON OHI!! Ei enää stressaamista, ja joulukin tulloo ihan pian.. 🙂

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s